Mä opin kiinaa!

Rekisteröitymistä seuraavalla (vai sitä seuraavalla?) viikolla meillä oli tasotesti, jonka mukaan ryhmät kielenopiskelua varten jaettiin. Tasotesti koostui HSK 4-harjoituskokeesta sekä lyhyestä juttelusta testaajan kanssa. Minut sijoitettiin Intermediate-ryhmään ja vaikka alkushokki tason vaikeudesta olikin suuri ja merkkeihin tottuminen vei aikaa, ryhmä osoittautui oikein hyväksi eikä minun tarvinnut hyppiä muilla tunneilla kokeilemassa sopivaa tasoa. Eräs opettajista ei ollut uskoa että olen opiskellut kiinaa vain kolme vuotta kerran viikossa (moni ryhmäläinen on opiskellut esimerkiksi pari vuotta kokopäiväisesti) ja tuumailikin, että Helsingin Konfutse-instituutin on oltava todella tasokas paikka. Suureksi osaksi olen samaa mieltä!

Aamupainotteinen lukkarini

Käytämme Developing Chinese-kirjasarjaa, joka on mielestäni todella hyvä. Tärkeimmän comprehensive-tunnin opettaja on todella hyvä ja taso minulle täydellinen. Lisäksi pidän kirjoituksen opettajasta, mutta esimerkiksi lukemistunnit ovat täyttä ajanhukkaa (kirjan tykittämistä läpi) ja suunnittelenkin skippaavani mahdollisimman monta reading-tuntia ja lukevani nämä haastavat tekstit kotona. Kuuntelu ja puhuminen ovat ok ja etenkin kuuntelu todella helppoa. Ryhmäkoot ovat suuria, joten kovin henkilökohtaista ohjausta tunneilta ei saa. Aina voi tietenkin kysyä, mikäli epäselvyyksiä löytyy. Niin, ja ainakin tällä tasolla tunnit ovat täysin kiinaksi ja jokaisella on kiinalainen nimi.

Lukujärjestyksestä löytyy paikka vielä yhdelle myöhemmälle tunnille, mutta minulle ei tällaista osunut. Varsinaisia oppitunteja ei siis ole ihan sitä kahtakymmentä, mistä hakemuksessa puhutaan, mutta älkää huoliko, kyllä läksyihin ja valmistautumiseen saa menemään aikaa niin että 20 tuntia viikossa ylittyy reippaasti…

Maisemaa Donghu-järveltä

Olen opiskellut myös oppituntien ulkopuolella todella paljon ja perusteellisesti ja tuntuukin, että tasoni nousee hyvää tahtia. Tällä viikolla kävin jo itse kyselemässä joogastudioiden hintoja ja lukujärjestyksiä yksinäni kiinaksi ja monien aasialaisten (ja valitettavasti eräiden eurooppalaistenkin) kanssa kommunikoin kiinaksi. Lisäksi onnistuin selittämään halpiselektroniikkataivaasta ostamieni kajareiden falskaavan korkeilla taajuuksilla. Suosittelen puhumaan kiinaa myös vapaa-ajalla! 

Suuri kiitos edistyksestäni kuuluu ilmaiselle Pleco-sovellukselle, jota ilman opiskelusta ei suoraan sanottuna tulisi mitään. Paras ominaisuus on merkinpiirto-ohjelma, ja sanakirja on todella laaja. Btw, Jollaankin saa asennettua Plecon (ja teillä Android-käyttäjillä ei tietenkään ole mitään hätää). Internet-sanakirjoista paras on MDBG. Lisään kaikki uudet sanat myös Nuli!Nuli!-sivustolle (googleta/baiduta). Lisäksi ainakin aloittelijoille voin suositella Memrise-sivustoa merkkien painamiseksi mieleen.

Eteläistä kampusta

At the beginning of the studies we were divided to groups corresponding our level. The test included an HSK 4 and a short chat with a tester. I was put to an Intermediate group which happened to be very suitable even if it felt too much of a challenge in the beginning. You can also change to a more suitable group if you feel. One of the teachers almost didn’t believe I have only studied 3 years once a week and said the Confucius Institute of Helsinki must be really good. I can mostly agree with this!

The Developing Chinese book series that we use is very good. I really like the teacher of our most important comprehensive lesson. Reading on the other hand is a waste of time since I could do everything at home too. The group sizes are big so the teaching is not very personal, though you can always ask if there are any questions. The teaching at this level is completely in Chinese and everyone has a Chinese name. Some students have still another lesson in the evening that my timetable doesn’t have. 

I have spent a lot of time studying also on my free time and I really recommend speaking Chinese outside of the classroom. I’ve been already able to gather yoga studio information and change my loud speakers to one that actually repeated high-pitch sounds, all this in Chinese! With many Asian (and unfortunately also some European) students the communication takes place in Chinese, too. I also need to recommend the awesome free phone application Pleco for studying; I would never be here without the help of that! The most useful thing is the drawing tool and the dictionary is very good, too. The best internet dictionary is MDBG, and I also add all the new words to Nuli!Nuli! (google or baidu it). Memrise is also really good at least for beginners!

Pala kotia ja tämän maan absurdiutta

Giovin lento saapui viikko sitten Wuhaniin samaan aikaan kun oma junani hurautti Huagshista 250 km/h yhdelle tämän kaupungin rautatieasemista. Huagshi (黄石)on pieni kahden ja puolen miljoonan ihmisen kaupunki lähellä Wuhania ja sattuu olemaan australialaisen kaverini Bobbyn vanhempien kotikaupunki. Toisen kaverini, yhdysvaltalaisen Ethanin,  blogista voi lukea matkasta lisää. 

Wuhan ja Huangshi, HERE Maps

Oli aika säväyttävä hetki kun hymyilevä Giovi hyppäsi minimaalisesta kampusbussista matkatavaroineen ja pääsin kuuakuden jälkeen halaamaan. Ystävällisten kiinalaisten avulla löydettiin asunnolle, jonka sellimäisiä, ”rest in peace”-teksteillä varustettuja käytäviä kävellessä pelkoni alkoivat heräillä. Saksanlipuilla vuoratusta ovesta Giovin huoneeseen astuttua helpotus oli melkoinen, sillä asunto oli ihan asiallinen (kuulemma parempi kuin paikallisten) ja 14. kerroksen suuresta ikkunasta avautuva maisemakaan ei ollut paha. Ensimmäisinä päivinä oli lomaa vielä jäljellä ja kauniista säästä nauttien pääsimme hoitamaan kaikki alkuhäsellykset nopeasti pois alta. Äidin mukaan sujauttama ruisleipäpakettikin oli iloinen yllätys ja teki hyvin kauppaansa! Kummasti moni asia selvisi heti kun Giovi tuli käymään asunnossani: netti, haluamani älypuhelinsovellukset, saippuapumppupullo ja blenderi alkoivat toimia! Taisi olla jo aika saada järjestystä taloon…

Dinosaurus ja tarpeeksi lippuja kansallispäivän alla

Pyöräilyä Cihulla (慈湖) Huangshissa

Näkymää temppelistä

Kiinaan tullessani tiesin olevani hyvin varautunut. Monen vuoden ajan olen seurannut jokaista löytämääni suomalaisen kirjoittamaa Kiina-aiheista blogia ja lukenut lukuisia teoksia Kiinan nyky-yhteiskunnasta. Vessapaperittomat, ovettomat, haisevat kyykkyvessat, euron ruoka-annokset, järjettömät ruuhkat, asioiden hoitamisen vaikeus ja ilmansaasteiden aiheuttama ajoittainen heikko näkyvyys olivat hyvin tiedossa. Jotenkin täällä vain joku pääsee aina yllättämään. 

Vaikka lähdin matkaan monia tavoitteita ja mielikuvia mielessäni, en koskaan kuvitellut että ensimmäisen kuukauden aikana olisin ehtinyt istua 170 km/h kaahaavan mustan, 7-paikkaisen, kattoikkunallisen ja televisioruuduilla varustetun mersun kyydissä, jutella pohjoiskorealaisten kanssa avioliitosta saati nähdä heitä asuntolan käytävässä alushoususillaan, syödä merikurkkua ja ankankieliä Hubein maakunnan rikkaimman miehen seurassa, ja pakarahieronnan sijaan saada pakarani sytytetyksi tuleen! (Kiinalaisessa lääketieteessä hoitomuoto on nimeltään huo liang.) Jos kaikesta kiireestä ja väsymyksestä huolimatta olen ehtinyt kokea näin paljon jo nyt, mitähän Kiinalla vielä on suunnitteilla varalleni! Nyt tavoitteena on saada ajankäyttöäni (opiskelu-vapaa-aika) selkeämmäksi ja liikuntajutut käyntiin, jonka jälkeen olen valmis uusiin seikkailuihin!



I spent part of my national day holiday in a city called Huagshi (黄石). More about the trip in Ethan’s blog blog. 

Giovi arrived a week ago and it was a great feeling to see his smiley face jumping down from a tiny campus bus. I was not expecting anything good walking down a cell-like corridor with RIP-texts on the walls, but Giovi’s room behind a door covered with German flags was a positive surprise. The last beautiful days of the holiday we managed to take care of everything needed and I got to enjoy my mom’s surprise bag of real rye bread! Magically after Giovi’s arrival also my internet, phone apps, soap pump and blender started to work…

When arriving to China I knew I was well-prepared after following every possible China blog written by Finns and reading many books about the modern society of China. The squatting toilets, traffic jams, bureaucracy, pollution and cheap food didn’t come as a surprise. Somehow this place has still managed to surprise me several times in the first month. Some moments like these were when I found myself on the backseat of a black, 7-seat, skylight windowed Mercedes driving 170 km/h, or when I discussed the concept of marriage with North Koreans, or when I was dining duck tongue with Hubei’s richest man, or when instead of a buttock massage I got my buttocks set on fire (huo liang)! If the first month was like this I’m very curious to see what China has prepared for me in the future!

Pankkijuttuja

Eräänä syyskuun lopun mainiona päivänä taivas oli lähes sininen, oppitunneilla meni hyvin ja ennen kaikkea olin saanut viimeinkin (kuukausi vaihtoa takana) siirrettyä rahnaa suomalaisesta pankista kiinalaiseen. Muistakaa jengi kirjoittaa kaikki etunimenne siihen ulkomaan tilisiirtolomakkeeseen… Pankkini vaihtokurssi on oiva, tämä tulee paljon halvemmaksi kuin nostella rahaa suoraan Suomesta (kiinalaisten rajoittaman maksimisumman n. 300 euroa nostaessa tulee 10 euron nostokulut). Mikään ei tietenkään ole täydellistä, sillä en voinut vaihtaa koko eurokönttäsummaa kerralla yuaneiksi vaan vain 500 $ eli noin 350 € kerralla. Eiköhän sillä täälläpäin pärjää hetken, ettei ihan joka viikko tarvitse pankissa ravata. Nyt pitäisi enää saada nettipankkitunnukset, jotta pääsen seikkailemaan ihmeelliseen nettikauppa-Taobaoon, josta saa kaikkea!

Muutenkin rahanmenon kuvittelisin hidastuvan nyt ensimmäisen kuukauden jälkeen, kun alkujutut on maksettu. Päälle tonnilla euroja olen siis päässyt täällä alkuun eikä näköpiirissä onneksi ole enää suuria ostoksia. Matkustelu ja neljän kuukauden vuokra tulevat vielä syömään kukkaroa, mutta eläminen on muuten edullista.

• puolen vuoden asuminen 6000 ￥

• netti >900 ￥

•  rekisteröitymiskulut >400 ￥

• asumislupa 400 ￥

• terveystarkastus 240 ￥

• kaikki sälä huoneeseen (matto, jääkaappi, lakanat, vedenkeitin, blenderi,    peililaatikostokombo sekä irtoroju) ehkä n. 1000 ￥

Vielä tiivistettynä mitä omassa tapauksessani tuli pankkiasioissa eteen:

-          Täällä kaikki ovat näemmä joko ICBC:n tai Bank of Chinan asiakkaita.

-        Jotkut stipendit vaativat kiinalaisen pankkitilin avaamisen, mutta HY:n apurahan kanssa näin ei ole. 

-          Selvitä itsellesi halvin tapa saada käyttörahaa, vaihtoehtoja ainakin nostaminen suoraan kotimaan pankkitililtä tai tilisiirron tekeminen kotimaisesta kiinalaiseen pankkiin. -> Itselläni tilisiirtokulut olivat niin pienet ja kiinalaispankin vaihtokurssi niin hyvä, että kiinalaistilin avaaminen tulee varmaankin kannattamaan pidemmän päälle .

-          Kun teet ulkomaan tilisiirtoa (esim. kotimaan verkkopankissa), kirjoita KAIKKI NIMESI lomakkeeseen. -> Suomalaispankki viestitti kiinalaispankin olevan tyytymätön toisen etunimeni puuttumiseen, mutta oikeaan konttoriin (siihen jossa avasin tilini) mennessä tämä ei tuntunut olevan ongelma – suomalaispankki olisi veloittanut suuren summan tilanteen korjaamisesta. 

-          Ulkomainen valuutta tulee ilmeisesti aina itse käydä konttorissa vaihtamassa yuaneiksi, 500 USD kerralla. 

-          Ota kiinaa puhuva kaveri mukaan pankkiin.

-     Passi on poliisilaitoksella odottamassa asumislupaa, joten en saa vaihdettua rahaa – ensimmäisellä kerralla tämä ei tuntunut olevan ongelma…

Got my banking finally solved, not easy to transfer money from home to here… I won’t go to details because I bet for every scholarship and country and bank things are different. Just always remember to write your full name everywhere… Now it’s done anyway and I can enjoy a cheaper way of getting cash here. Took me about 1000 euros to start my life here, including half a year accommodation, registration fee, physical examination, residence permit, internet and all the things I bought for my room. All the expenses of settling down are paid now so the money should be escaping my account a bit slower from now on. Now I only need to open online banking to explore the amazing online shop Taobao where you can find absolutely anything!

Astetta mukavampi pyöränostotarina

Eräs päivä, lieneekö ollut savusumuinen vai ei, kävelin asuntolan läheisen itäportin viereiseen pyöräliikkeeseen ja kyselin hintoja. Pyöräliike osoittautuikin vuokrausliikkeeksi, mutta piskuinen kundi tiskin takaa otti mielelläni numeroni jotta voisi ilmoittaa minulle sopivista pyöristä.

En odottanut liikoja jaellessani puhelinnumeroani, mutta lopputulos olikin mitä mieluisin! Halusin hankkia pyörän liikkuakseni omani ja Giovin kampuksen väliä sekä kampusalueella, siinä se. Olin jo hieman lannistunut ystävällisten kiinalaisten esiteltyä minulle sellaista mountain bike-vehjettä jolla Suomessa ala-asteikäiset pojat kruisailevat. Tämä yksilö, kuten ilmeisesti kaikki tarjolla olevat pyörät oli kaiken lisäksi jalkajarruton. Käsijarrua olin eläessäni käyttänyt tasan kerran kun keskellä alamäkeä huomasin ettei jalkajarrua löytynyt… Olin asennoitunut ostamaan halvan lady-like pyörän, sellaisen jonka etupuolelta saattaa usein löytää korin.

Samana iltana pyörävuokraamon kundi käveli ohitseni ja jahdattuani häntä hetkisen 喂喂:tä huudellen sain selville että pyöriä katseltaisiin joskus toiste. Myöhemmin tämä nuoriherra Dong tekstasi ja pyysi mukaan kaupunkiajelulle pyöräilykavereidensa kanssa. Kiinalaisella vuokrapyörällä kiinalaisen liikenteen sekaan sattumanvaraisten kiinalaiskundien kanssa, no mikä ettei!

Seuraavana iltana mentiin! Tunsin erottuvani suhteellisen hyvin joukosta englantia puhumattomien kiinalaisten pyöräilyharrastajapoikien keskellä, mutta mukaan liittyi vielä pari nepalilaiskundia joten en sentään ollut ainut 外国人(ulkomaalainen). Arastelin alkuun hurjasti ja ihan syystä: en ole koskaan aiemmin ajanut jalkajarrutonta pyörää liikennesäännöttömässä automeressä! Pojat kuitenkin lupasivat pitää minusta hyvää huolta.

Wuhan Yangtze River Bridge
(武汉长江大桥) syyskuun lopussa

Neljä tuntia myöhemmin keskiyön lähestyessä kylmä kiinalainen 2,5-volttinen kalja kädessäni olin väsynyt mutta tosi onnellinen! Minkälaiset adrenaliinipaukut sainkaan havahtuessani siihen, että poljen täysin vieraanoloista pyörää kiinalaisella motarilla neonvalojen loistaessa ympärillä ja uusien kavereiden harjoitellessa englantiaan huudellen ”Come on baby, 走走走, gogogo!” Vaikka olin ilmiselvä hidaste ja huutelin vähän väliä olevani peloissani kaikki pitivät minusta aivan mahtavaa huolta vahtien etten vain jää joukosta, jyräydy taksien alle tai putoa toista kilometriä pitkältä sillalta Jangtseen! Reidet huusivat hoosiannaa pari päivää, mutta näiden uusien kavereiden ansiosta innostuin etsimään kunnon autotallipyöränkorjausliikkeen ja ostamaan tämän 420 yuania kustantaneen ehdan vehkeen, jolla tällaisia reissuja voi tehdä lisää. Seuraavalla kerralla Donghun (Itäjärven) ympäri!

Vinkkini pyörän ostoon täällä: katsele ympärillesi muutama päivä. Kampusalueelta ja sen lähistöltä löytyy pyöräkauppiaita, esimerkiksi uuden kirjaston edestä. Pyörät lienevät uusia, valinnanvaraa löytyy ja hinnat ovat ihan kohdallaan. Jos kaipaat laadukkaampaa menopeliä etsi käsiisi joku paikallinen pyöräharrastaja esimerkiksi yliopiston pyöräilykerhosta, tai omassa tapauksessani herttainen pyörävuokraaja. Myös käytettyjä pyöriä kannattaa kysellä. Jotkut sanovat että kampus on liian mäkinen pyöräiltäväksi, mutta älä usko.

Näihin maisemiin nukahdin eräs kaunis 26-asteinen lokakuun päivä.

A lucky coincidence of walking to a bicycle rental shop led to an unexpectedly nice bicycle buying experience. The small fella behind the desk happily took my number to let me know about suitable bicycles. I didn’t expect much sharing my number to random bicycle rental guys, in fact didn’t expect much from a bicycle either. Since good pedal break options did not seem to exist I was already thinking of buying a cheap lady-like bike, the kind of with a basket in the front…

The bike rental guy, young mister Dong later sent me a message asking me to join a bicycle ride around the city with his friends. A cycling trip with a Chinese rental bike, in Chinese traffic, with random Chinese cyclists - why not! I felt I stood out from the crowd quite a bit, but at least I was not the only 外国人(foreigner) after two Nepalese guys joining. 

I was terrified to drive a hand brake bike in a country with no traffic rules, but what a doze of adrenaline did I get from finding myself in the middle of a Chinese highway, surrounded by neon lights and new friends around me practicing their English with “Come on baby, 走走走, gogogo!” The guys took such a good care of me not letting taxis drive over me or me to drop to Yangtze from a mile long bridge. 4 hours later at midnight, with a cold, Chinese 2,5% beer in my hand I decided to buy a real bicycle. Later my new friends took me to a real bicycle shop in a garage and I got the bike in the pic with 420 yuan. Next time around Donghu (East lake)!

Tips for getting a bicycle here: look around for a few days. You can find many kinds of new, cheap bikes in the campus and nearby. If you are looking for a better quality, ask around for second-hand ones and search a member of university cycling club or, like in my case, a sweet bike rental guy! Some say the campus is too hilly for cycling but don't believe them.