Vähäiset vaihtobailaukset

Pari menestystarinaa: hieronnassa pidin kiinankielistä keskustelua yllä kokonaisen tunnin ja ensimmäinen kampaamokäynti meni nappiin! Sitten asiaan: nyt on pakko sanoa, että en ole pahemmin käynyt ulkona täällä vaihdossa ollessani, mikä on varmaan vastoin kaikkia vaihto-oppilassääntöjä! Halu oppia kiinan kieltä yhdistettynä kasin aamuihin sekä osittainen mieluisen bileseuran puute (tästä kirjoitan vielä joskus enemmän) ovat pitäneet minut aika hyvin varsinkin arki-iltaisin kotona. Viikonloppuisinkaan ei ole läheskään aina tullut mentyä mihinkään, sillä ne on kiva käyttää kaupungin tutkimiseen darrapöhnäilyn sijaan. 

Jotakin voin kuitenkin biletyksistäni kertoa! Tällä viikolla meni keskiviikko myöhäiseksi parin jenkkitytön luona kyläillessä. Normaalia ruokaa ja viiniä ensimmäistä kertaa yli kolmeen kuukauteen! Ensimmäinen Kiinassa näkemäni oikea asunto oli myös kiva, olin unohtanut etteivät kaikki asu asuntolassa... Jaetaan loppusetti vaikka kolmeen osaan: KTV, Halloween ja synttärit. Tulevaisuudessa myös listaa juottoloista. 

KTV

KTV merkitsee karaokea. Täällä Kiinassa se tarkoittaa sitä, että vuokrataan karaokeklubilta yksityinen huone, jossa sitten kavereiden kanssa karjutaan kilpaa ja juodaan liikaa 2-prosenttista kiinalaisolutta. Olen kuullut huhua, että kiinalaiset ottaisivat joskus vähän rauhallisemmin ainakin musiikkigenren suhteen illan vikoilla hitailla aloittaen ja lopettaen – ja laulavat ne niitä kokoajan siinä välilläkin. Ensimmäinen KTV-kokemukseni oli ihan ensimmäisillä viikoilla ja oli hurjan hauskaa. Toisellakin kerralla vielä jaksoi hyvin, vaikka keskimäärin huoneessa tuli vietettyä n. 4 tuntia! Tässä yliopiston pääportin luona on KTV, josta löytyy melko hyvin englanninkielisiäkin biisejä, ainakin siksi neljäksi tunniksi. Mun koreankielinen sorisorisori meni myös ihan hyvin läpi! Meitä on aina ollut huoneessa kymmenisen kappaletta, ja laulusta pitävälle on myös helppo tulla mukaan porukkaan vaikkei ketään tuntisikaan, nimim. ohjasin kaikille (myös itselleni) tuntemattoman, juuri kaupunkiin saapuneen kaverin kaverin kaverin paikalle mukaan!

Halloween

Halloweenina piti tietysti pukeutua, ja helpot kissa- ja hoppari-vaihtoehdot menivät heti hylkyyn kun löysin naamiaisasuvuokraamosta näpsäkän kommarityttöasun ja Gioville mätsäävän miesten setin. Vuokraaminen maksoi muutaman kympin, ja haaveilen edelleen lunastavani koko asun 150 rämpylän hintaan ennen kotiinlähtöä. En ole koskaan juhlinut Halloweenia näin, mutta täällä vaihtaripiireissä se on iso juttu ja oli hauska nähdä kuinka moni oli panostanut asuunsa! 

Pari tuttua, Aleksi mukaan lukien, veti DJ-setin läheisessä Radio Rockissa, joten sinne oli luontevaa suunnata etkojen jälkeen. Etkoissa tuli myös selväksi että pilven poltto todella on about kaikkialla yleisempää kuin Suomessa, mikä mua ei kauheasti ilahduta Kiinan lait huomioonottaen. Tänne tulevan kannattaa itse miettiä, haluaako tulla yhdistetyksi tällaisiin aktiviteetteihin jos joku paikalle sattuva vartija rupeaa ilkeäksi. Itselleni valinta on helppo, mutta mikä hieman surustuttaa, on se, ettei kaikille passaa hiljainen poistumiseni takavasemmalle tai ehdotukseni heille siirtyä ulos pössyttelemään. Tästä huolimatta Halloween-bileet olivat tosi hauskat yöllä järvenrantaraflassa nautittua uskomattoman herkullista kaalisalaattia myöten!

Kenraali Totoro tarttui mukaan jo ensimmäisellä viikolla.

Synttärit

Synttäreillä mentiin perinteisellä yhdessä syömään ja sitten baariin-kaavalla. Olin tosi ilahtunut kuinka moni pääsi paikalle, ja sain jopa kivoja lahjoja: tarpeellisen huivin, överisöpöt aasialaislapaset, jälkkärikeksejä, viiniä ja viinaa (kaksi viimeistä suomalaisilta->täältä Wuhanista löytyi Giovin kampukselta ihan huippu suomalaispariskunta, fyysikoita Oulun yliopistosta!). Pelkäsin jo, että illasta tulisi floppi, kun taksia oli mahdoton löytää (vika metro!!) ja huomasin osan juhlijoista olevan paikalla ihan muusta syystä kuin kanssani juhliakseen, mutta oli ihan parhaat synttärit! Illan aikana selvisi, että poikaystäväni pimahtaa sitä vipujalkapallopeliä pelatessaan, Wuhanista löytyy kiva baari josta saa PUNK IPAA(!) (Wuhan Prison), saksalaiset ovat tosi tosi herkkänahkaisia mihinkään II MS:ään liittyvästä ja että mulla näköjään vaan nyt parhaiten klikkaa suomalaisten ja italialaisten kanssa! 

Ilta venyi pitkäksi synttärishottien, jalkapallopelin ja suomalais-italialais-saksalaisesta seurasta nauttien. Pilkun aikaan vetäydyimme ulkotelttaan (huom. joulukuu) nauttimaan pahanhajuisista mutta aamuneljältä hyvänmakuisista tulisista grilliherkuista. Kolmen suomalaisen, kolmen saksalaisen (mukana ei ollut baarista löytynyt Hitleriksi esittäytynyt kaveri) ja kolmen italialaisen seura houkutti paikalle myös hervottoman, rakkauselämän päähänpotkiman kiinalaisopiskelijan, joka muun muassa ilmoitti eurooppalaisen seuran kelpaavan amerikkalaista, etenkin juutalaista (saksalaisten ilmeet!), paremmin. Hän ei myöskään uskonut saksalaisten olevan saksalaisia, sillä eiväthän nämä puhu englantia! Giovi ei myöskään kelvannut italialaiseksi, sillä hehän ovat lyhyitä! Meiltä suomalaisilta hän puolestaan vaati selitystä Nokian heikkoon tilanteeseen. Hauska ilta, ja ainoa tähän mennessä aamuviiteen venynyt. Näitä lisää!

Raflaseurue

Paikallisia arvoja

Haven’t been partying much here in China, which is probably against all exchange student rules. My will to learn Chinese combined with lessons starting 8am has kept me home quite well in weekdays, and on the weekend I prefer to go to search the interesting curiosities in this city instead of wasting my time in hungover. There’s been some great parties though.

One nice way to speand a night here is to go to KTV (karaoke) which means renting your private room, drink too much 2 percent Chinese beer and competing which one of your friends shouts the loudest. Another fun event was the Halloween party, where I could be seen dressed like a proper communist militant lady! The greatest so far was my birthday spent in a great location, Wuhan prison (Punk IPA nomnom). I enjoyed my birthday drinks offered by my Finnish guests, watched my bf going crazy with the football game and figured out it just seems to click the best with Finns and Italians! We had a fun time eating barbeque outdoors and laughing at the stereotyped comments of a Chinese guy in a good bunch of Germans, Italians and Finns. Maybe there’ll be more of these delightful nights in spring.

Arki-ilta ja Optics Valley Square

Heippa! Palasin pari viikkoa sitten Yunnanin lomalta ja postausta siitä ja Wuhanin seikkailuista tulee myöhemmin. Tällä kertaa pari arkista juttua ja lyhyt esittelypaikasta nimeltä Optics Valley täällä Wuhanissa!

 

Eilisilta meni vähän myöhäiseksi ja heräsin päikkäreiltäni seitsemältä illalla. Ruokaa piti saada joten suuntasin koiranruokakuppini kanssa ulos ostamaan iltapalan, 13 yuania eli 1,7 euroa. Tuon koiranruokakupin näköisen astian ostin monitoimilautaseksi kotiin, ja olenkin alkanut pyytää asuntolan vierestä hankitut kanttiini- ja katuruoat suoraan siihen välttäen kertakäyttöpakkausroskat jotka a) ärsyttävät b) ovat roskia. Tämä iltapala sisälsi nuudeliannoksen, johon itse valitsin lisukkeeksi perunoita, ituja, tomaatin, sieniä, (joille kiinalaiset ovat antaneet lempinimeksi kutakuinkin ”huomiseen!”, sillä riippumatta mistä suunnasta ne seuraavana päivänä tulevat ulos, ei ruoansulatus ole niihin yleensä päässyt vaikuttamaan…) kukkakaalia ja kiinan(?)kaalia. 

Parin euron iltapala

Opiskelun arkea :9

Sää täällä on aika hyvä, on kotoisan kylmää ja raiskasta. Parvekkeen oven ja ilmastoinnin korjaamisen jälkeen sisälläkin tarkenee! Arjessa pitää kiirettä ja tuntuu ettei aika tahdo riittää kaikkeen. Opiskelut vievät aikaa ja viikonloppuisin haluan käydä juhlimassa ja Giovin kanssa pyörimässä niissä tuhannessa paikassa joissa ei olla vielä käyty. Lisäksi olisi kiva lukea, kirjoittaa blogia ja saada kiinalaisen uudenvuoden matkasuunnitelmat lyötyä lukkoon. Pohjois-Korean viisumi on vetämässä, mutta Kiina- ja Japanisuunnitelmat vielä auki. Yksi kiva lisä arkeen on kiinalaissiskoiltani kopioima tapa lähetellä ääniviestejä. Tosi kätsy tapa vaihtaa parin suomiystävän kanssa kuulumisia. Koska aikaeroa on paljon, on kiva kun monologit voi kuunnella just silloin kun itselle sopii. 

Wuhan Optics Valley Square (光谷广场)

Heti kun kuvapankkini on riittävä, alan esitellä enemmänkin palasia Wuhanista, sillä täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja. Yksi niistä on Wuhan Optics Valley Square, jota kutsun nimellä Guanggu. Tämä on ilmeisesti ihan uusi tyhjästä muutaman viime vuoden aikana noussut alue. 

 

HERE Maps

Haluan esitellä tämän paikan, koska se on ihan kamala. Siis ihan kamala! Kyseessä on pinkin metrolinjan 2 tämänhetkinen päätepysäkki lähellä Huazhongin yliopistoa, jossa Giovi tällä hetkellä vaikuttaa. Iso liikenneympyrä, jossa eivät pääse liikkumaan ei autot, bussit, pyörät saati jalankulkijat. Liikenneympyrää ympäröi joka puolelta ihan överit ostoskeskukset ja luonnollisesti mäkkärit, starbucksit ja henkkamaukat kaikki löytyy (tästä lauseesta käy ilmi että alan käyttää kiinalaisia lauserakenteita suomeksi kirjoittaessani, mahtavaa…). Wikipedia kertoo paikan sijaitsevan Donghu New Technological Development Zonella ja olevan yksi Wuhanin kiireisimpiä metroasemia. 

Valitettavasti joudun täällä käymään varsin usein, aina Giovin kampukselle suunnistaessani. Ihmiset on pistetty kulkemaan joko ylikulkusilloilla tai ahtaanpaikankammoisten painajaisissa, kiinalaisissa alikulkutunneleissa. Alla olevasta kuvasta ehkä saa ideaa, miksi muutaman sadan metrin kulkemiseen voi täällä ainakin lauantain shoppailupäivänä kulua kymmenisen minuuttia. Ympyrän toiselle puolelle pääseminen on siis kulkuvälineellä kuin kulkuvälineellä painajainen, jopa aika myöhään illalla. Haluaisin tosiaan tietää vähän enemmän mitä tämän alueen suunnittelijoiden päässä on liikkunut…

Ostoskeskuksissa jytää paikallinen hitti, Xiao pingguo (小苹果, käykääpä kuuntelemassa niin ymmärrätte miksi hermo joskus menee). Lempparini ovat halpojen tax free-kauppojen näköiset koruliikkeet, joissa myyjillä on jotkut kiinanpunaiset mainosmissinauhat päällä, teknomusiikki raikaa ja valot sokaisevat timanttien ostajat. Kummallinen juttu on se, että samat (ja samanlaiset) liikkeet toistavat itseään kerroksesta ja kadusta toiseen. Ympyrästä voi kuitenkin varmasti löytää myös mielenkiintoisia juttuja, kuten elokuvateatterin, Carrefourin, arcade-luolan, kirjakaupan tai hyvän ravintolan. 

Eikä tässä vielä kaikki! Toki välittömästä läheisyydestä löytyvät myös ”espanjalainen, italialainen ja saksalainen” katu. Rakennuksissa on kai jotain samaa kuin eurooppalaisissa malleissaan, mutta en kyllä ihan ymmärrä mitä esimerkiksi brittityyliset keltaiset (?) puhelinkopit alueella tekevät. Myös kolmikymmenkerroksiset asuinrakennukset hieman hämäävät. Mahtava kuriositeetti on jonkinlainen katolinen kirkko jonka alttarilla pyörii mainoksia esimerkiksi pizzasta! Olen ymmärtänyt, että täällä voi ostaa lähinnä naisten vaatteita, eikä esimerkiksi syödä eteläeurooppalaista ruokaa.

Just describing a 1,7 € basic dinner I had in my room tonight. The weather is getting cold (feels like home!) and the air feels surprisingly fresh. I feel continuously short of time with all the studies, going around the city with Giovi and planning the Spring Festival trips. Starting keeping contact with some Finnish friends by sendin voice messages. Very handy, so apparently I can learn something from my Chinese sisters who do that all the time.
Presenting one interesting and horrible place here in Wuhan, Optics Valley Square (光谷广场), a busy end station of the metro line 2. It is a huge roundabout constantly having a traffic jam. The pedestrians are supposed to either risk their lives running among the traffic or use the bridges and tunnels (just check the amount of people inside there on Saturday!) to get to the other side of the roundabout. It’s surrounded by endless shopping malls repeating the same shops in every floor and playing terrible techno too loud. Sure you can find some interesting things here, like restaurants, bookshops, movie theatres and a Carrefour.

Sure the shopping continues in Spain, Italy and Germany, or so they like to say referring to the European (?) style shopping streets right outside the roundabout. There are 30-storey residential buildings, Asian restaurants, yellow phone booths and a catholic “church” devoted to advertisements of pizza. Feels like back in Europe, huh? :)

Wuhanin yliopiston kampus

Wuhanin kolmesta kaupungista Wuchang on se, jossa opinahjot sijaitsevat. Wuhan Universityn historia juontaa vuoteen 1893 keisarilliselle ajalle ja on aikojen saatossa muuttanut myös Sichuaniin Japania vastaan käytyä sotaa pakoon. Opiskelijoita on yli 50 000, joista päälle 1000 kansainvälisiä opiskelijoita. Wuhanin yliopistossa voi opiskella esimerkiksi kirjallisuutta, historiaa, filosofiaa, journalismia, taloutta, lakia, politiikkaa, monia perusluonnontieteitä, farmasiaa, jos jonkinlaista insinööritiedettä, kaupunkisuunnittelua ja kaukokartoitusta (!), geomatiikkaa, lääketiedettä… Oppialoja on siis valtavasti, ja kaupungista löytyy lukuisia muitakin korkeakouluja.

Väsäilin havainnollistusta siitä miten yliopistojen valloittama Wuchang on. Eikä tässä ole edes kaikki! HERE Maps

Kampus on kookas, HERE Maps

Kampus sijaitsee suuren Donghun (East Lake) vieressä ja haukkaa sisäänsä Luojia-mäen; ympäristö onkin muuhun kaupunkiin verrattuna hyvin mäkistä. Saapuessani kesäkuumalla hyvin väsyneenä ja peloissani en edes jaksanut tyrskähdellä kuulemalleni hehkutukselle kampuksen kauneudesta: koko paikkahan näytti murenevan käsiin ja oli ruma kuin mikä! En tiedä mitä sittemmin on tapahtunut, mutta etenkin näin kauniina syyspäivinä (marraskuun lopussa) kampus näyttääkin todella kauniilta! Tämä vaihto-oppilaiden nurkkaus ei ole kampuksen parasta antia. Sen sijaan vanhat kiinalaista ja länsimaista tyyliä yhdistelevät rakennukset luovat mahtavan ikiaikaisen oppimisen ilmapiirin. Lisäksi kampus on todella vehreä ja taatusti raikkaampi kuin muu kaupunki. Mutkittelevia teitä reunustavat puut, kuten vaahterat, ovat tosiaan kauniita, ja kevään kirsikankukat ovat kansallinen nähtävyys. Vanhan kirjaston katto, hallintorakennus ja suuri urheilukenttä sen edessä, sekä uuden kirjaston edustan nurmikenttä ovat kauniita ja viihtyisiä paikkoja. 

Yliopiston pääportti, kirjaston edustan nurmikenttä ja kauppahalli

Syyskuussa fuksit osallistuvat sotilasharjoituksiin

Vaihtariasuntolan lähellä on itäinen portti ja sen ulkopuolella Donghu (East Lake). Tällä portilla voi järven yli katsoen tarkastaa päivän savusumutilanteen. Voin kertoa että maisemat vaihtelevat! Tien varrella on paljon katuruokapaikkoja ja pieniä ravintoloita. Toisella suunnalla on pääportti, jonka ohitettuaan voi jatkaa matkaa suoraan kilometrin pari lähimmälle metroasemalle. ”Cheap streetiltä” voi alussa ostaa huoneeseen kaiken tarvittavan, matkalla metroon haukata kastanjapähkinöitä ja hörppiä vesimelonimehua, metroasemalla taas illallistaa luksusostoskeskus Chiconyn yläkerran lukuisissa kohtuuhintaisissa ravintoloissa tai käydä ostamassa Watsonsilta dödön. Tai hankkimassa rikkaalta tädiltä englanninopetustyön, kuten Ethan teki.

Kampuksella kulkee 18-paikkaisia minibusseja, joilla saa kyydin esimerkiksi pääportille yhden yuanin hintaan (13 snt?). Yleensä busseissa on matkustajia tietenkin vähintään tuplat. (Sähkö)pyörällä pääsee myös, eivätkä kävelymatkatkaan ole mitään älyttömiä. Suurten asutuskeskittymien luona on kanttiineja, joista saa todella edullista syötävää. Oman kämpän viereinen kanttiini ei tosin tarjoa omaan makuuni kovinkaan kummoista ruokaa, mutta onneksi ihan vieressä on myös vähän kalliimpia ja parempia vaihtoehtoja. Iltaisinkaan ei ole hätää, sillä kadulta kyllä saa ruokaa. 

Omaan asuntooni nähden aivan kampuksen toisella laidalla, n. 10 min. pyöräilyn päässä, on paikka jossa vietän todella paljon aikaa. Täältä löytyy kahvila Figaro, joka sopii kahvittelulle ja opiskelulle, kauppahalli, josta saan lounasta ja välipalaa, pankki, jossa voin vaihtaa eurojani paikalliseksi valuutaksi, sekä kuntosali, jossa voin joogailla, tanssia itämaisia tansseja sekä käydä spinningissä. Kahvista sen verran, että se maksaa saman verran kuin Helsingissä. Kampuksella on myös toinen kiva kahvila, Alibaba, jossa marraskuun puolivälissä saatoin istua ulkona ilman takkia kiinaa lukien, karamellilattea siemaillen. Ihan kuin viime kesänä Suomessa! 

Sporttailusta sen verran, että hankin tosiaan kuntosalikortin, josta maksoin puolelta vuodelta päälle 1000 yuania. Kortin voi stopata kiinalaisen uudenvuoden ajaksi, joten ajan pitäisi riittää lähes loppuun asti. Kuntosalilla on ihan hyvät fasiliteetit, mököttävät ja epäammattimaiset respatytöt ja ennen kaikkea joogaa joka päivä lounastauolla (joka on täällä pitkä) ja joskus illallakin. Sieltä löytää myös lihaksikkaita kiinalaispoikia! Lisäksi olen sään salliessa pyöräillyt ympäri kampusta ja vähän ulkopuolellakin ja käynyt pari kertaa lenkillä. Joskus sunnuntaisin käyn yliopiston tanssiklubilla. Lisäksi hoidan jumejani melko usein hieronnassa, josta maksan 50 paikallista rahaa tunnilta. Ei paha!

I live in Wuchang, the part of Wuhan where the universities and colleges are located. The history of Wuhan University starts from the end of the 19^th century and during the times has even moved to Sichuan away from the Sino-Japanese War. There are more than 50 000 students (>1000 internationals) and an abundance of fields to study. There are also many more big universities in the city. 

Wuhan University campus is located next to the East Lake and inside the campus there’s Luojia Hill. Compared to the rest of the city the area is very green and hilly. The campus claims to be the most beautiful in China, and after saying here for some months I can definitely agree that it really is a beautiful place with autumn colours in the many trees around. The old buildings create an intellectual atmosphere and the air quality is for sure better than elsewhere in the city. 

Us internationals live near the Donghu lake, along where you can find many street food stalls and small restaurants. To the other direction outside of the Main Gate, after 1-2 km there’s the nearest metro station. On one’s way there one can drink water melon juice, eat chestnuts, buy a deodorant from Watsons and dine in the many reasonably priced restaurants of the top floor of a luxyry mall Chicony.

In the campus there are campus buses that take you around for 1 yuan only. They are supposed to carry 18 passengers, but often it seems that there’s at least the double of that amount in the car! Canteens and restaurants offer cheap food near the residential areas. 

On the other side of the campus, maybe a 10 minute bicycle ride away, there is a place where I spend a lot of time. There’s a bank, where I can chance my euros to yuans, a market hall, where I can grab a lunch or delicious mantou bread, two nice cafes (Figaro and Alibarba) where I can enjoy a cup of coffee or tea while studying and a gym that offers spinning, belly dance, and most importantly yoga. Paid >1000 yuan for half a year, but should be enough for the whole time since I can stop the card for Spring Festival. Note that coffee in China is as expensive as in Helsinki, but you can treat your body an hour of massage for only 50 yuan! In the middle of November I was able to study Chinese on the terrace of Alibaba, enjoying the sunshine without and overcoat, sipping my caramel latte. Just like last summer in Finland.