Wuhanin
kolmesta kaupungista Wuchang on se, jossa opinahjot sijaitsevat. Wuhan
Universityn historia juontaa vuoteen 1893 keisarilliselle ajalle ja on aikojen
saatossa muuttanut myös Sichuaniin Japania vastaan käytyä sotaa pakoon. Opiskelijoita
on yli 50 000, joista päälle 1000 kansainvälisiä opiskelijoita. Wuhanin
yliopistossa voi opiskella esimerkiksi kirjallisuutta, historiaa, filosofiaa,
journalismia, taloutta, lakia, politiikkaa, monia perusluonnontieteitä,
farmasiaa, jos jonkinlaista insinööritiedettä, kaupunkisuunnittelua ja
kaukokartoitusta (!), geomatiikkaa, lääketiedettä… Oppialoja on siis
valtavasti, ja kaupungista löytyy lukuisia muitakin korkeakouluja.
Väsäilin havainnollistusta siitä miten yliopistojen valloittama Wuchang on. Eikä tässä ole edes kaikki! HERE Maps |
Kampus on kookas, HERE Maps |
Kampus
sijaitsee suuren Donghun (East Lake) vieressä ja haukkaa sisäänsä Luojia-mäen;
ympäristö onkin muuhun kaupunkiin verrattuna hyvin mäkistä. Saapuessani
kesäkuumalla hyvin väsyneenä ja peloissani en edes jaksanut tyrskähdellä
kuulemalleni hehkutukselle kampuksen kauneudesta: koko paikkahan näytti
murenevan käsiin ja oli ruma kuin mikä! En tiedä mitä sittemmin on tapahtunut,
mutta etenkin näin kauniina syyspäivinä (marraskuun lopussa) kampus näyttääkin
todella kauniilta! Tämä vaihto-oppilaiden nurkkaus ei ole kampuksen parasta
antia. Sen sijaan vanhat kiinalaista ja länsimaista tyyliä yhdistelevät
rakennukset luovat mahtavan ikiaikaisen oppimisen ilmapiirin. Lisäksi kampus on
todella vehreä ja taatusti raikkaampi kuin muu kaupunki. Mutkittelevia teitä
reunustavat puut, kuten vaahterat, ovat tosiaan kauniita, ja kevään
kirsikankukat ovat kansallinen nähtävyys. Vanhan kirjaston katto,
hallintorakennus ja suuri urheilukenttä sen edessä, sekä uuden kirjaston
edustan nurmikenttä ovat kauniita ja viihtyisiä paikkoja.
Yliopiston pääportti, kirjaston edustan nurmikenttä ja kauppahalli |
Syyskuussa fuksit osallistuvat sotilasharjoituksiin |
Vaihtariasuntolan
lähellä on itäinen portti ja sen ulkopuolella Donghu (East Lake). Tällä
portilla voi järven yli katsoen tarkastaa päivän savusumutilanteen. Voin kertoa
että maisemat vaihtelevat! Tien varrella on paljon katuruokapaikkoja ja pieniä
ravintoloita. Toisella suunnalla on pääportti, jonka ohitettuaan voi jatkaa
matkaa suoraan kilometrin pari lähimmälle metroasemalle. ”Cheap streetiltä” voi
alussa ostaa huoneeseen kaiken tarvittavan, matkalla metroon haukata
kastanjapähkinöitä ja hörppiä vesimelonimehua, metroasemalla taas illallistaa
luksusostoskeskus Chiconyn yläkerran lukuisissa kohtuuhintaisissa ravintoloissa
tai käydä ostamassa Watsonsilta dödön. Tai hankkimassa rikkaalta tädiltä
englanninopetustyön, kuten Ethan teki.
Kampuksella
kulkee 18-paikkaisia minibusseja, joilla saa kyydin esimerkiksi pääportille
yhden yuanin hintaan (13 snt?). Yleensä busseissa on matkustajia tietenkin
vähintään tuplat. (Sähkö)pyörällä pääsee myös, eivätkä kävelymatkatkaan ole
mitään älyttömiä. Suurten asutuskeskittymien luona on kanttiineja, joista saa
todella edullista syötävää. Oman kämpän viereinen kanttiini ei tosin tarjoa
omaan makuuni kovinkaan kummoista ruokaa, mutta onneksi ihan vieressä on myös
vähän kalliimpia ja parempia vaihtoehtoja. Iltaisinkaan ei ole hätää, sillä kadulta
kyllä saa ruokaa.
Omaan
asuntooni nähden aivan kampuksen toisella laidalla, n. 10 min. pyöräilyn
päässä, on paikka jossa vietän todella paljon aikaa. Täältä löytyy kahvila
Figaro, joka sopii kahvittelulle ja opiskelulle, kauppahalli, josta saan
lounasta ja välipalaa, pankki, jossa voin vaihtaa eurojani paikalliseksi
valuutaksi, sekä kuntosali, jossa voin joogailla, tanssia itämaisia tansseja
sekä käydä spinningissä. Kahvista sen verran, että se maksaa saman verran kuin
Helsingissä. Kampuksella on myös toinen kiva kahvila, Alibaba, jossa marraskuun
puolivälissä saatoin istua ulkona ilman takkia kiinaa lukien, karamellilattea
siemaillen. Ihan kuin viime kesänä Suomessa!
Sporttailusta
sen verran, että hankin tosiaan kuntosalikortin, josta maksoin puolelta
vuodelta päälle 1000 yuania. Kortin voi stopata kiinalaisen uudenvuoden ajaksi,
joten ajan pitäisi riittää lähes loppuun asti. Kuntosalilla on ihan hyvät
fasiliteetit, mököttävät ja epäammattimaiset respatytöt ja ennen kaikkea joogaa
joka päivä lounastauolla (joka on täällä pitkä) ja joskus illallakin. Sieltä
löytää myös lihaksikkaita kiinalaispoikia! Lisäksi olen sään salliessa
pyöräillyt ympäri kampusta ja vähän ulkopuolellakin ja käynyt pari kertaa
lenkillä. Joskus sunnuntaisin käyn yliopiston tanssiklubilla. Lisäksi hoidan
jumejani melko usein hieronnassa, josta maksan 50 paikallista rahaa tunnilta.
Ei paha!
I live in Wuchang, the part of Wuhan where the universities and colleges
are located. The history of Wuhan University starts from the end of the 19th
century and during the times has even moved to Sichuan away from the
Sino-Japanese War. There are more than 50 000 students (>1000
internationals) and an abundance of fields to study. There are also many more
big universities in the city.
Wuhan University campus is located next to the East Lake and inside the
campus there’s Luojia Hill. Compared to the rest of the city the area is very
green and hilly. The campus claims to be the most beautiful in China, and after
saying here for some months I can definitely agree that it really is a beautiful
place with autumn colours in the many trees around. The old buildings create an
intellectual atmosphere and the air quality is for sure better than elsewhere
in the city.
Us internationals live near the Donghu lake, along where you can find
many street food stalls and small restaurants. To the other direction outside
of the Main Gate, after 1-2 km there’s the nearest metro station. On one’s way
there one can drink water melon juice, eat chestnuts, buy a deodorant from
Watsons and dine in the many reasonably priced restaurants of the top floor of
a luxyry mall Chicony.
In the campus there are campus buses that take you around for 1 yuan
only. They are supposed to carry 18 passengers, but often it seems that there’s
at least the double of that amount in the car! Canteens and restaurants offer
cheap food near the residential areas.
On the other side of the campus, maybe a 10 minute bicycle ride away,
there is a place where I spend a lot of time. There’s a bank, where I can
chance my euros to yuans, a market hall, where I can grab a lunch or delicious
mantou bread, two nice cafes (Figaro and Alibarba) where I can enjoy a cup of
coffee or tea while studying and a gym that offers spinning, belly dance, and
most importantly yoga. Paid >1000 yuan for half a year, but should be enough
for the whole time since I can stop the card for Spring Festival. Note that
coffee in China is as expensive as in Helsinki, but you can treat your body an
hour of massage for only 50 yuan! In the middle of November I was able to study
Chinese on the terrace of Alibaba, enjoying the sunshine without and overcoat,
sipping my caramel latte. Just like last summer in Finland.